Palataanpa vielä hetkeksi pohtimaan eilistä...Eilisen MM-karsinnan avausmatsi Suomi-Saksa oli a) tuloksellisesti ehkä pieni pettymys b) hyvä tulos, mikäli iltapäivälehtiä on uskominen. No, ainakin lähtökohdat alkaneeseen karsintaan ovat hyvät.
Okei, ei Suomi vielä ihan kuuta taivaalta saa. Kansallinen huipputaso on vielä varsin kapea and all that shit.
Unohdetaan hetkeksi pieni kansalliseen luonteeseen kuuluva tarve pettyä ja maalailla kehnoa tulevaisuutta kulman taakse. Pelihän oli huikea. Ensinnäkin Suomi pelasi tasan Saksaa, Saksaa, siis Saksaa, vastaan. Myönnetään suhtauduin Suomen mahdollisuuksiin pessimistisesti. En olisi ikinä uskonut moiseen tulokseen. Toisekseen ja olennaista on se, millaisella pelillä tasuri tuli. Jo ensimmäisen vartin aikana näkyi, ettei ainakaan asenteesta pätkisi. Se oli ehkä näkyvin, ja tulevaisuutta ajatellen myös suurin, parannus entiseen.
Kolmannekseen on olennaista huomata, että Jari "Kuningas" Litmanen ei pelannut. Rohkenen väittää, että hyvä niin. Tapoihin kun kuuluu, että kun Kunkku on kentällä, peliä pelataan Kunkun kautta. Kun ei ollut Kuningasta, jolle syöttää, piti tehdä omia ratkaisuja. Ei välttämättä huono juttu. Väitän, että jos Jari olisi kentällä ollut, Suomi ei olisi kyennyt yhtä nopeaan peliin kuin se nyt kykeni.
Odotamme mielenkiinnolla jatkoa. Sitä seuraa noin kuukauden päästä. Nyt kuitenkin aika keskittyä lätkään. Avauskiekon putoamiseen runsas kolme ja puoli tuntia. Vähän jännittää jo, vaikka turkulaisittain liigan ennakkoasetelmat eivät suuria lupaakaan. Mutta ehkä jalkapallon innoittamana... Eipä pelaa Tepsissäkään yhtään Jaria.
