Tähän aikaan vuodesta on tapana luoda katsaus menneeseen. Niin tekee myöskin tämä blogi useammassa osassa. Ensimmäisessä osassa lyhyt paluu menneeseen musiikkivuoteen.
Vuoden 2008 parhaat levyt
1. The Gaslight Anthem: The '59 sound
2. Tom Morello: The Fabled City
3. Scandinavian Music Group: Missä olet Laila?
4. Jesse Malin: On Your Sleeve
5. Ryan Adams: Cardinology
6. Southside Johnny with La Bamba Big Band: Grapefruit Moon
7. Egotrippi: Maailmanloppua odotellessa
8. The Hold Steady: Stay Positive
9. J. Karljalainen: Paratiisin pojat
10. Erykah Badu: New Amerykah, pt. 1
Sen enempää en perusteluja esitä. Kuunnelkaa itse ja olkaa vapaasti mitä mieltä haluatte. Se nyt kuitenkin myönnettäköön, että ihan kaikkia vuonna 2008 ilmestyneitä levyjä en ehtinyt kaikesta yrityksestä huolimatta kuuntelemaan. Mainitusta syystä johtuen esim. Neil Youngin tuorein julkaisu jäi listalta uupumaan.
Vuoden 2008 parhaat keikat
Näitä en ala edes numeroimaan, mutta runsaassa kolmessa viikossa kymmenen nähtyä Bruce Springsteen&The E Street Band -keikkaa. Priceless, joku voisi sanoa. Tähänastisen elämän voimakkain puhtaaksiviljellyn riemun tunne, ja se jatkui viikosta toiseen. Lopullinen purkautuminen (ja romahdus) tapahtui sitten Helsingin keikan jälkimainingeissa. Onneksi oli läheiset vieressä taluttamassa lapsenlailla itkevää bloggaria ihmismassassa kohti bussipysäkkiä.
Vaikka vuosi henkilöityikin vahvasti yhteen nimeen ja yhteen bändiin, myös muuta mukavaa tuli nähtyä. Päällimmäisenä mieleen muistuvat Niilon vierailu Helsingissä, piipahdus Porissa jazzien aikaan sekä Scandinavian Music Group DBTL:ssä.
Alkaneen vuoden odotuksia
Levyrintamalla on muutamia mielenkiintoisia julkaisuja ja hyviä keikkoja tulossa. Niistä mainittakoon tässä Springsteenin tammikuun lopulla ilmestyvä levy. Itse levyn suhteen odotukset eivät ole kovin korkealla, mutta julkaisua seuraavaa kiertuetta silmälläpitäen on jo joitakin henkisen tason valmisteluja tehty. Lisäksi kovan livebändin maineessa oleva The Gaslight Anthem valloittaa helmikuussa Tavastian. Mielenkiinnolla odotan, onko tästä nuoremman polven lupaavasta New Jersey -bändistä haastamaan se kuuluisammat NJ-yhdistelmät. Pari kovaa levyä ja pari hyvää keikkaa ei vielä riitä. Bon Jovin ohi heittämällä, luultavasti Southside Johnnynkin poppoon ohi, mutta miten lähelle pääsevät E Kadun Yhtyettä? Tästä leikkaus kymmenen vuoden päähän, kun näen 20-30 Gaslight Anthemin keikkaa vuodessa?
Paluu menneisyyteen
3 vuotta sitten
