Paljouden problematiikka

Journalisti kysyy: Paljonko on paljon?

Paljonko on paljon? Minua on koulussa viime aikoina useampaan otteeseen kehotettu tätä miettimään, koska journalistin on syytä konkretisoida lukijalle lukuja.

Esimerkki musiikkimaailmasta:

Kyseinen uutinen löytyy tämän päivän Iltasanomista.

Springsteenille jättitappiot

Bruce "Pomo" Springsteen sai tuta, että lama iskee myös maailmanluokan tähtien kukkaroihin. Breaking newsin mukaan mukaan Springsteen myi yhden taloistaan 150 000 dollarin eli noin 110 000 euron tappiolla.
Springsteen osti Floridassa sijaitsevan kartanonsa huhtikuussa 2008 reilulla kolmella miljoonalla dollarilla. Hieman sen jälkeen asuntomarkkinat romahtivat.
Tällä hetkellä Pomo asuu myymänsä talon naapurissa.

150 000 dollaria, shit load of money? Toki. Mutta tuskin se Brucen kukkarossa ihan kauheasti tuntuu. Kuten Iltasanomat vajaa kuukausi sitten kertoi, Bruce tienasi viime vuonna reilut 58 miljoonaa dollaria. Vuonna 2008 Brucen tulot olivat muuten runsaat 120 miljoonaa dollaria.

Sitä paitsi se naapuritalo, jossa pariskunta Springsteen tällä hetkellä majailee, ostettiin myöhemmin 4,6 miljoonalla taalalla. Eikä se New Jerseyssä olevan ranchinkaan ylläpito ihan ilmaista varmaan ole. Ehkä tämän olisi voinut puristaa sen kuuluisan paljonko on paljon -tuubin läpi. Saatiinhan siitä kuitenkin ihan kiva sivuntäyte.

Ystäväkirja: Bruce Springsteen (osa 3/3)

Growin' up...

Vuosien saatossa Brucen niin sanotusta tavallisuudesta on kirjoitettu valtavasti. Joko hän on maailman tavallisin rock-tähti tai sitten maailman paras näyttelijä.

Henkilökohtaisesti uskon tavallisuuteen, vaikka äijältä kaapista Oscarkin löytyy. Mutta sehän tulikin musiikista. Minulla on tarve uskoa siihen tavallisuuteen, ja toisaalta minulla on hyviä todisteita.



Sitä paitsi parodiahan kumpuaa aina todellisesta elämästä.



Toisaalta olen huomannut myös, että artisti vaikuttaa suhteellisen täysipäiseltä, ei ainakaan vähennä musiikin arvostustani. Jos joku täysi sekopää tekee hyvää musiikkia, ei se musiikilta pois ole, mutta on jotenkin hauska ainakin uskotella itselleen, että artisti on suhteellisen normaali.

Taannoin New Jerseyssä kuulin teorian, joka kuulosti ihan hyvältä. Tämän teorian esittäneen miehen mukaan kovana Elvis-fanina tunnettu Bruce aikanaan järkyttyi pahasti siitä, että Elvis elämänsä viimeisinä vuosina ammuskeli telkkareita. Tämän teorian mukaan Bruce on tämän vuoksi nähnyt valtavasti vaivaa pitääkseen itsensä niin normaalina kuin mahdollista.

No, joka tapauksessa. Siihen on vaan kasvanut kiinni... Brucen musiikki on soinut käytännössä kaikkien elämäni isojen käänteiden taustalla. Siinä vaan kävi niin, koska man there's an opera out on the turnpike.

Ystäväkirja: Bruce Springsteen (osa 2/3)

Talk about a dream, try to make it real...

Levytetty musiikki on yksi osa Bruce-faniutta, mutta toinen, jopa ehkä tärkeämpi osa, on keikat.

Siis kuinka monta? Se on kysymys, jonka olen kuullut aika monta kertaa, kun jossain yhteydessä mainitsen montako kertaa olen Brucen keikan nähnyt (26 and counting). Miksi ihmeessä, eikö se ole kuitenkin aina soita ne samat biisit? Se on sitten yleensä jatkokysymys. No, ei soita.

Miksi sinne sitten tulee lähdettyä kerta toisensa perään? Sen lisäksi siis, että näkee ja kuulee maailman parasta musiikkia, näkee uusia paikkoja ja tapaa hyviä tyyppejä.

Brucen keikat ovat maailman parhaat bileet. Ne ovat myös parasta huumetta. "No pharmaceutical product could ever equal the rush you get when the band hits that groove, the people are dancing, shouting, and swaying, and the house is rocking!", kuten Blues Brothers 2000:ssa todetaan.

Se on varmaan juuri se olennaisin juttu Brucenkin kohdalla. Keikan aiheuttama puhdas energiaryöppy ja intohimo, jolla Bruce bändeineen työhönsä ilta toisensa jälkeen suhtautuu. E Street Band on paras esimerkki, mutta palo soittaa musiikkia näkyy myös muiden kokoonpanojen kanssa ja sooloesiintymisissä. Intensiteetti ja esityksen vangitsevuus ovat jotain sellaista, mitä en minkään muun artistin kohdalla ole löytänyt. Kun kerran esiintyjä näyttää nauttivansa hommastaan siinä määrin, kai siinä yleisönkin jäsen kokee sanoinkuvaamatonta iloa, tuntee olevansa elossa ja on ymmärtävinään pienen hetken ajan kuinka hienoa elämä voi parhaimmillaan olla.



Tsekatkaapa videota uudelleen pätkä neljästä viiteen minuuttiin. 70-luvun puolivälistä lähtien BTR:ää on veivattu varovasti arvioiden joitakin tuhansia kertoja yleisön edessä, eikä tuosta kehonkielestä suurempaa kyllästymistä ole havaittavissa.

Ja jos E Street Bandista puhutaan, kyseessä on Pomolleen uskomattoman lojaali porukka. Se ystävyys joka on vajaan 40 vuoden aikana kehittynyt, myös näkyy esiintymisessä.

Se on myös melko vetoavaa, että koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Bändi kun pystyy soittamaan lähes mitä tahansa. Kaikki keikat ovat loistavia, mutta koskaan ei tiedä, milloin kohdalle osuu aivan käsittämätön keikka. Periaatteessa mitä tahansa voi tapahtua. Niin kuin 18. kesäkuuta 2008 Amsterdamissa.



Toki homma toimii myös muiden kokoonpanojen kanssa tai yksin, mutta E Street Band on kuitenkin ylitse muiden. Onhan se Maailman Paras Bändi.



Jatkuu osassa 3...

Ystäväkirja: Bruce Springsteen (osa 1/3)

Ystäväkirja yrittää selittää jotain, mitä ei voi selittää. Penny Lane tiivisti asian osuvasti Almost Famousissa.

And if you ever get lonely, you just go to record store and visit your friends.

----

'Cause Tramps like us...

Yksittäinen muistikuva, sen täytyy olla jostain vuosien 1984-86 väliltä. Autosta (Mitsubishi Lancer vm. -83) totta kai. Suurin osa varhaislapsuuteni muistosta on autosta matkalla mummolaan tai matkalla kotiin mummolasta. Niiltä kilometreiltä suomalaista maantietä ja isän kokoelma c-kaseteilta on peräisin aika iso osa musiikkimakuani. Niiden kasettien joukossa oli myös äänitettynä Born In The USA lp.

Sieltä se lähti. Jokin siinä vakuutti heti, en oikein tiedä mikä se juttu alunperin oli. Mutta ehkä minut olisi vielä voinut pelastaa. Vasta vuonna 1998 otin ratkaisevan askeleen, kun lintsasin ensimmäistä kertaa koulusta saadakseni mahdollisimman nopeasti Brucen Tracks-boksin. Ei sillä, että sitä pelastusta koskaan olisin itse kaivannut. Rahankäyttöön se olisi kyllä vaikuttanut. Olisi ne rahat johonkin muuhunkin voinut käyttää, mutta tuskin paremmin.

Miksei? Koska...




Koska parhaille elämyksille ja ikuisesti säilyville muistoille ei voi laittaa hintalappua. Suoraan tai välillisesti Brucen musiikin kautta olen saanut elämääni ystäviä, kiertänyt maailmaa, tuntenut valtavaa iloa keikoilla... Priceless sanoisi new jerseyläinen.

Springsteenin musiikki on kuin paras ystävä, jolle ensimmäisenä kertoo elämän käänteistä. Niihin teksteihin on kirjoitettu kaikki: haaveet ja pelot. Springsteenin teksteistä tuntuu löytyvän jokaiseen elämäntilanteeseen apua, kunhan vaan löytää oikean kappaleen. Vaikeina hetkinä niistä hakee lohtua. Iloisina aikoina taas peilaa tunteitaan niihin. Ne saavat kosketuksiin oman maailmani kanssa.



Vajaan neljän vuosikymmenen aikana Bruce on ehtinyt luoda tuota alkemiaa parinkymmenen studiolevyn verran. Joukkoon mahtuu heikompiakin esityksiä toki, mutta niissä heikoimmissakin vedoissa pystyy erottamaan jonkin pointin, miksi se levy on tehty. Nykyisen kertakäyttömusiikin aikana tuollaista arvostaa, vaikka levy ei muuten olisikaan kovin vetävä.

Jatkuu osassa 2...

Vuoden 2009 levyt

Tuossa vuosituhannen levyt -pöhinässä meinasi unohtua listata kuluneen vuoden parhaimmisto. Onneksi kotimainen musiikkilehdistö muistutti allekirjoittanutta tästäkin tarpeesta. Siispä seuraa kattavahko listaus vuoden parhaista levyistä, subjektiivisesti toki. Olen kuunnellut tänäkin vuonna suhteellisen vähän uutta musiikkia. Jätin jälleen livet ja kokoelmat listausten ulkopuolelle. Tsekatkaa silti vaikka pukin säkkiin Waitsin uusi live, Cohenin Live In London ja Hande Nurmion Dumari-boksi.

Kotimaiset:

1. PMMP: Veden varaan
2. Samae Koskinen: Elossa
3. Tuomo: Reaches Out For You
4. Regina: Puutarhatrilogia
5. Scandinavian Music Group: Palatkaa Pariisiin!
6. The Valkyrians: The Beat of Our Street
7. Jussi Syren&The Groundbreakers: From Vyborg to LA
8. Anssi Kela: Aukio
9. Asa&Toverit: Via Karelia
10. Them Bird Things: Fly, Them Bird Things, fly!

Ulkomaiset:

1. Joss Stone: Colour Me Free
2. Frank Turner: Poetry Of The Deed
3. Bruce Springsteen: Working On A Dream
4. Wolfmother: Cosmic Egg
5. Bob Dylan: Together Through Life
6. Them Crooked Vultures: Them Crooked Vultures
7. The Rural Alberta Advantage: Hometowns
8. Pearl Jam: Backspacer
9. Lily Allen: It's Not Me, It's You
10. Prince of Assyria: Missing Note


Yleishuomiona sanottakoon, että tämä vuosi oli sini-valkoisesti värittynyt. PMMP:n Veden varaan oli selvästi vuoden paras levy. Väittäisin, että top kolmoseen ei mahdu yhtään ulkomaista.

Paljon hyviä ulkomaisia levyjä tuli, mutta kärki oli aavistuksen tasapaksu. Mitään Gaslight Anthemin kaltaista piikkiä ei tämän vuoden levykasasta paljastunut. Lähimpänä ehkä Frank Turner, mutta sekin lähinnä huikean keikan vuoksi. Levykin on hyvä, mutta ei aivan huippu. Positiivinen yllätys oli myös se, että neiti Stone värkkäsi hyvän, itse asiassa tosi hyvän, levyn. Edellinen oli ikävästi puhki- ja tukkoon tuotettu.

Vuoden pettymys oli Working On A Dream. Okei, Brucen suhteen odotukset on aina katossa, eikä tuo huono levy ole. Mutta todella kovalle levylle tuosta olisi mahtunut ehkä 2-3 rallia. Mutta en valita, uusi levy tarkoitti uutta kiertuetta. Ja tänäkin vuonna paras näkemäni bändi oli...

THE HEART STOPPIN'
PANTS DROPPIN'
HARD ROCKIN'
EARTH SHOCKIN'
BOOTY SHAKIN'
LOVE MAKIN'
VIAGRA TAKIN'
HISTORY MAKIN'
LEGENDARY

E STREET BAND

BOSSTIME just around the corner

Backstreets kertoo ilouutisen, vaikka jouluunkin on vielä yli kuukausi.

-----

NEW ALBUM: WORKING ON A DREAM SET FOR JANUARY 27 RELEASE
It's official: Bruce Springsteen's new album is set for January 27 release on Columbia Records. Working on a Dream was recorded with the E Street Band and features twelve new Springsteen compositions plus two bonus tracks. It is the fourth collaboration between Springsteen and Brendan O'Brien, who produced and mixed the album.

Track list:
1. Outlaw Pete
2. My Lucky Day
3. Working On a Dream
4. Queen of the Supermarket
5. What Love Can Do
6. This Life
7. Good Eye
8. Tomorrow Never Knows
9. Life Itself
10. Kingdom of Days
11. Surprise, Surprise
12. The Last Carnival

Bonus tracks:
The Wrestler
A Night with the Jersey Devil

Springsteen said, "Towards the end of recording Magic, excited by the return to pop production sounds, I continued writing. When my friend producer Brendan O'Brien heard the new songs, he said, 'Let's keep going.' Over the course of the next year, that's just what we did, recording with the E Street Band during the breaks on last year's tour. I hope Working on a Dream has caught the energy of the band fresh off the road from some of the most exciting shows we've ever done. All the songs were written quickly, we usually used one of our first few takes, and we all had a blast making this one from beginning to end."

Working on a Dream is Bruce Springsteen's twenty-fourth album and was recorded and mixed at Southern Tracks in Atlanta, GA with additional recording in New York City, Los Angeles, and New Jersey. [press release from www.shorefire.com]

The album drops just five days before Bruce and the E Street Band play the halftime show at Super Bowl XLIII. A preview of the album's title track came last night on NBC's Sunday Night Football, a 90-second edit of the song over halftime highlights:

------

Kiertueestakin huhutaan. Eurooppaa pitäisi kiertää maalis-huhtikuussa. No, keväiset suurkaupungit ovat kuulemma ihan kauniita. Toistaiseksi niissä onkin tullut poikettua vaan kesäisin ja syksyihin.

Huhut vellovat

Hawk 105.7 -radiokanavan nettisivut kertovat tänä aamuna seuraavaa:

BRUCE SPRINGSTEEN: Album in January

We have confirmed that Bruce Springsteen and the E Street Band are recording a new album and that it will be released in the new year, prior to the band playing halftime at the Super Bowl on February 1st in Tampa, Florida. Brendan O'Brien, who produced The Rising and Magic for Bruce, has been behind the board at sessions in his Southern Tracks studio in Atlanta and Springsteen's Thrill Hill studio in New Jersey. While O'Brien would not confirm for us that Springsteen is recording, he did tell us that Bruce is "on an amazing creative roll right now." As we understand it, Springsteen plans to follow the album with a tour in the spring.

No niin. Tämähän on oikein kiva, jos/kun huhu pitää paikkansa. Enää pitäisi löytää a) aikaa b) rahaa tuota mahdollista kiertuetta varten. Super Bowlin jätän kyllä suosiolla väliin ja tyydyn katsomaan töllöstä. Tunnen kyllä ihmisiä (kyllä, monikossa), jotka ihan vakavissaan yrittävät liput jostain löytää tuohon viihde(- ja urheilu)spektaakkeliin. Ja siis nimenomaan vain tuon puoliaikashow'n vuoksi.

Been driving 500 miles, got 500 to go

eli lyhyt johdatus siihen paljon puhuttuun kesään '08


Pointti

Viettää (jälleen) yksi ikimuistoinen kesä. Tällä kertaa tarkoittaen sitä, että käytän kolmisen viikkoa kesästä matkaamalla pitkin Eurooppaa Bruce Springsteenin keikkoja katsastaen.

Tämä haave on pyörinyt päässä jo vuosia. Nyt sattui sopiva hetki, kun E Street Band vielä kiertää ja itselläni sattuu olemaan palkallinen kesäloma.

Matkasuunnitelma ja -aika

Kesäkuun puolestavälistä heinäkuun alkupuolelle. Homma lähtee Düsseldorfista 16.6 ja päättyy Helsinkiin 11.7. Runsaan kolmen viikon aikana yhdeksässä kaupungissa kymmenen keikkaa.


Tapahtunut tähän mennessä

Kun kesän kiertueohjelma on varmistunut, olen lähinnä jaagannut lippuja. Nyt olen kahdeksalle keikalle saanut. Hakusessa on vielä Köpis ja Göteborgin eka ilta. Tänään sain hommattua Göteborgin toisen illan (triplasti jee. Siitä tullee koko sesongin paras keikka. Bändi tykkää esiintyä Ruotsissa ja yleisö on mahtavaa).

Toisekseen jännitin vähän, että minkälaista kesäloma-aikaa mulle tarjotaan. Lykkäsivät minut mukavasti kesäkuun lomaryhmään (9.6-8.7). Tosin tuossa on vielä hieman säätämistä, kun mulla ei ole ihan kuukauden lomaa.

Lisäksi pitäisi varmaan alkaa vähitellen katsella kunnon telttaa. Tarkoituksenani on matkustaa paljon teltan kanssa ja nukkua stadioneiden edustoilla. Parille keikalle olen hommannut istumapaikkaliput, joten välillä voi aina katsella kiinteää kattoa päänsä päälle. Onhan se vähän surullista, jos kesälomalta palatessa on väsyneempi kuin lähtiessä.

Päivitys

Tempaisin tuohon oikealle listan keikoista, joille olen melko varmasti menossa. Listan päivämääriä tutkimalla voi huomata, että allekirjoittaneella on kesäloma kesäkuun puolesta välistä eteenpäin.

Tuohon liittyy vanha haave siitä, että otan selkään rinkan ja teltan ja lähden reissaaamaan Bruce Springsteen& The E Street Bandin perässä pitkin Eurooppaa. Tästä tulee kirjoiteltua enemmänkin kunhan kesä jossain vaiheessa lähenee. Ensimmäinen etappikin, eli teltan hankinta, on vasta suunnitteluasteella. No, liput on sentään hommattu melkein jokaiselle keikalle. Edellinen teltta jäi homehtumaan läpimärkänä kesällä 2006 Gillinghamin rautatieasemalle.